maanantai 24. toukokuuta 2010

sairastelua

Pekolla antibioottikuuri. Tämän kesän ensimmäiset ihottumat tuli taas . Taisi perjantain mökillä uiminen olla taas liikaa. Voi helkutti kun ottaa päähän kun on niin herkkäihoinen, vaikka kuivattiin uimisen jälkeen aina.
Eilen huomattuani ihottuman leikkasin karvat pois vatsa osasta ja laitoin betadinea ja kortisonivoidetta. Tänään soitin eläinlääkärille ja sain reseptin antibiooteihin. Kauluri kaulassa mennään taas pari päivää.. Pekko antaa kyllä hienosti hoitaa.
Eipä kauluri ole paljon taas menoa haitannut. Oltiin pienellä lenkillä ja päästin metsää vapaana kakkalle, niin siinä oli jo kauluri vähän haljennut. Seuraava kauluri on kyllä joku muu kun muovinen, kun eivät näytä meillä kestävän. Viime kesänä kun sai yhden jo rikki.
Minä kyllä saisin mennä hermojen hallisemiskursseille ja Pekko ohittamiskursseille. Ei taas meinannut tulla mitään yhden ärisevän uroksen ohittamisesta. Pekko vinkuu ja vetää sen luo, vaikka toinen kävis varmaan samantien kiinni jos päästäis. Mä huudan taas Pekolle minkä lähtee. Ei varmaan taas auttanut tilannetta yhtään, pahensi vaan. Voi kun oppisin...
Hakureenit on jäänyt leirin jälkeen, on ullut tosi kuumaa ja nyt tämä. Jospa sitten ens viikolla. Tottikseen jos toipuisimme torstaihin mennessä.

lauantai 15. toukokuuta 2010

Mynämäki 15.5.2010


Huhu melkoisen pommin Pekko mulle tänään järjesti:
JUN ERI JUK 1 Paras uros 1 VSP SERT eli "suomeksi" jotenkin näin: Juniorien erinomainen, Juniorikilpailuluokan 1., Paras uros 1., vastakkaisen sukupuolen paras ja jatkokilpailut sertifikaatti. Kylläpä tässä oli kokemattomalle tavaamista...

Tämä oli Pekon sekä minun ensimmäinen näyttely ja tämä tulos! Aamulla kun lähdimme suurin huolenaiheeni oli mitä laittaa päälle ja kuoleeko sinne kuumuuteen, kun mittari näytti aamulla jo +25 astetta. Muutenkin oli asenne vaan sellainen kiva päästä kuulemaan mitä Pekko-pojasta sanotaan, en todellakaan odottanut mitään tälläistä, hyvä kun tajusin mitä Serti tarkoitti.
Pitää myös myöntää, että emme valmistautuneet näyttelyyn oikein mitenkään. No pesin koiran alkuviikosta ja vähän harjailin. Ja ettei mene ihan kehutessa, niin oli mun esittäminen vähän mitä sattuu. Pekko aina juoksuun lähtiessä haukasti ja hypähti ja tais vähän vetääkin, mutta kyllä se siitä sitten lähti aina rullaamaan, ehkä turhaan niitä makkaroitakin siinä pidin hollilla.
Kiitokset kuuluu nyt Pekon äidille Almalle, isälle Manulle ja kasvattajalle Anita Korholalle, kiitos hyvästä jälkikasvusta! Olen todella ylpeä rakkaasta Pekosta.

Mentiin näyttelyn jälkeen mökille juhlistamaan tulosta ja Pekko pääsi nauttimaan vilposesta vedestä, minä kun en 14 asteisesta vedestä niin piittaa :).
Nyt ei kai auta muuta kun ilmoittautua seuraavaan näyttelyyn, vaikka tarkoitus ei ollut näyttelyissä sen enempään kierrellä. :) Tää päivä on ollut yhtä hymyä :)

Arvostelu:

Tuomarina Suncica Lazic, Serbia

Very proportional male. Typical head. Beautiful expression. Scissor bite. Excellent topline and tail position. A little bit french ?? position. Correct angulation. Excellent temperament. Good movement. Coat: Good color and quality.

maanantai 10. toukokuuta 2010

TPH:n PK-leirillä


Oltiin Pekkiksen kanssa la ja su Turun palveluskoiraharrastajien PK-leirillä Tuorlan maaseutuoppilaitoksessa Kaarinassa. Oltiin kylläkin mukana kotimajotuksella.
Reenattiin Sari Kärnän ryhmässä hakua. Maastot olivat mielestäni Piikkiössä ja Paimiossa. Edettiin mielestäni valtavasti kolmen reenin aikana. Ennen roikuin remmissä mukana metsässä, mutta nyt käydään ottamassa haju yhdessä ja palataan keskilinjalle ja sieltä lähetän koiran "suoraan" maalimiehen syliin :). Maalimies kuljettaa nameilla Pekkoa piilolta eteenpäin, kunnes kutsun koiran pois.

Otettiin n.5 maalimiestä per reenikerta. Pekolla riitti intoa ja kuntoa. Olisi jaksanut enemmänkin, mutta minä en :). Olihan Pekko la illalla ihan raato, mutta su aamulla 6.30 jo tikkana menossa mukana. Sain paljon kannustusta ja luottamusta koiraan. Itse en olisi uskaltanut ehdottaa noin isoa harppausta. Tottahan se oli että oltiin jo syksy ja kevät reenattu melkein samaa toistaen, niin reipas eteminen piristi kummasti reeni-intoa. Uskon myös että koira nauttii enempi, kun saa juosta ilman minua. No nyt olen sitten selän takia sairaslomalla, että jää ainakin yhdet hakureenit käyttämättä. Innolla odotamme seuraavaa reenikertaa, että pääsemmen hyödyntämään uusia vinkkejä.

Pekko osoitti tänään lenkillä äijän merkkejä . Murisi vastaantulevalle pienelle terrierrille?. Ovat ennenkin nähneet, että en tiedä mitä päässä liikkui. Ohittaminen oli yhtä kaaosta. Tais perkeleet taas raikua Nousiaisten teillä...tiedän kyllä, pitäis ite pysyä rauhallisena, mut kun...