Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011!

Hyvää syntymäpäivää Pekko!

Pekko täyttää tänään 2 vuotta!
Onnea myös Heimo, Vimma, Ilona, "Briskness Imelda" ja kiitos Almalle ja Manulle ihanasta Pekosta!Voi oli kiva fiilistellä taas Pekon pentukuvilla, voi hellanlettas ku se on ollut pieni ja syötävän suloinen :)






Pekko on saanut uuden perheenjäsenen "pikkuveljen". Tosiaan perheenseen syntyi Konsta vauva lokakuun 19. päivä. Kaikki on mennyt hyvin.
Kovasti haisteliin Konstaa kun tulimme laitokselta kotiin ja itkusta vähän hätäännyttiin. Nyt itkuun ei juurikaan kiinnitetä huomiota. Kerrankin kun Konsta huusi täyttä huutoa, niin Pekko näki unta vieressä lattialla. Siis eipä näytä häntä häiritsevän.
On se Pekko sen verran sähläri että kun Konsta on lattialla niin saa kyllä olla vieressä. Leikinomassa kun ei katso jalkoihinsa. Välillä kaydään haistelemassa Konstaa ja tietenkin pitää vähän lipaista, vaikka tietää etten siitä pidä!
Ristiäisissä Pekko viihdytti vieraita makaamalla papin jaloissa lutkuttaen palloa tavanomaisesti :) . Hienosti on Pekko uuden perheenjäsenen ottanut vastaan. Enkä sitä epäillytkään. Kerran kun tulin kaupasta kotiin tarkisti turvakaukalosta että Kosta on myös kotona.

Reenit on meiltä nyt tauolla jokun aikaan. Mutta on ihana kun ollaan päästy vaunuilemaan ja Pekko kulke ihan kivasti vaunujen kanssa. Joskus iltaisin on kiva päästä kahdestaan Pekon kanssa metsään relaamaan :)

Kesän kuumuudesta selvitty ja syksyisiä ilmoja kohti mennään. Ensimmäinen syksyn merkki oli koiran tassujen pesu lenkin jälkeen. Mutta olipa kiva tallustella metsässä raikkaassa ilmassa.

Ollaan Pekon kanssa aloitettu kesätaukojen jälkeen taas tottis ja haku. Tottiksessa alan ottamaan paikallaolomakuuta, jospa siinä vähän edistyttäis, kun tuntuu ettei Pekko jaksa oikeen kauaa keskittyä mihinkään. Hienosti alkoi kyllä tottisreenit. Pekko oli intoa täynnä ja keskitty tekemiseen eikä vinkumistakaan kauheesti kuulunut. Vaikka eipä kentällä ollut kyllä kauheesti häiriökoiriakaan. Otettiin seuraamista ja vähän tuomista.

Hakureeneissä käytiin eilen kesätauon jälkeen. Vitsi että oli koirassa virtaa! Hienosti Pekko nosti kaikki neljä maalimiestä. Saatiin tehtyä vähän laatikkoa. Nyt ongelmana on vaan se kun koira on palkattu lähtee heti piilolta... Johtuu ihan siitä että en ole pitkään aikaan mennyt hakemaan koiraa piilolta vaan huutanut aina keskilinjalle. Aletaan nyt ottaa Pekon kanssa ilmaisuharjoituksia. Kun tuo metsässä rämpiminen ei nyt tällä hetkellä sovi keholleni.

Käytiin la vierailemaan Pekon kennelin Brisknessin leirillä Häijäässä Koiviston Kestikievarissa. Siellä tavattiin ensimmäistä kertaa Pekon isä Manu. Olipas energinen pakkaus! :) Tapasimme myös Pekon veljen Heimon. Sisko ja äitikin oli leirillä, mutta juoksujen takia eristyksissä autossa.
Oli Pekko jäänyt kasvussa isoista pojista kaikkein pienimmäksi. Oli tosi kiva nähdä koiria ja omistajia. Mukavan leirin ohjelmanumeroineen Anita oli järjestänyt.
Kuvassa: Hanna ja Heimo, Sanna ja Manu ja Minä ja Pekko

Helleterveiset!

Haut ja tottikset ovat nyt kesätauolla ja me lomalla. Ollaan otettu aika rennosti ja tavattu koirakavereita, lampaita ja käyty mökkeilemessä. Juhannuksen Pekko kulki myös mukana Eskon kaverin mökillä. Kovin oli mukana menossa kesäolympialaisissa :)

Käytiin myös tänä kesänä Alastarolla Kanniston kotieläintilalla ihmettelemässä mm. peuroja, poroja, ylämaan karjaa ja pieniä pupujusseja. Kuvassa Pekon lempieläimet Peurat.
Käytiin katsomassa Eskon vanhempien naapurissa asuvia lampaita, joista on pieni videon pätkä ja kuvia kuvat osiossa. Ovat vaan aika huonolaatuisia kun ei ollut kun kännykkä messissä. Olisi kiva kuulla kommentteja paimennusasiantuntijoilta Pekon käytöksestä lampaitten kanssa.


Uimassa Pekko on käynyt tosi useesti, sitä ei pidä mikään jos vaan uimaan pääsee. Eipä ole ihottumiakaan enää ollut, kopkopkop. Ei olla punkkiliuoksia enää laittetu, olisikohan ratkaisu siinä? Mut se on selvää että se uiminen ei kyllä sitä aiheuta ja onni on Pekon.
Pääsee vilvottelemaan näillä hellekeleillä.
Kuvassa Pekko nauttii Bostoninterrierri Taiston kanssa vilvottavasta vedestä.

Täällä taas sairastettu ihottumaa. Käytiin Pohjois-Pohjanmaalla vähän ruokkimassa hyttysiä. Melko varmasti tai varmasti Pekko sai hyttystenpuremista märkivän ihottuman taas vatsanseudulle. Niistä taisi alkukesän ihottumatkin johtua kun kun ihoon jäin paranemisen jälkeen pieni rupi.
Aamulla oli yksi läntti ja illalla kun katsottiin uudelleen niin varmaan kymmenen märkivää länttiä missä keskellä paukama. No betadine kulkee nykyään meillä aina mukana, sillä saimme taas koiran kuntoon. Nyt jätetään kyllä punkkiaineet (frontline) laittamatta tältä kesältä, jotenkin tuntuu että se herkistää ihoa entisestään, en tiedä. Turkki ja iho muuten hyvässä kunnossa. Eläinlääkäri suositteli kokeilemaan punkkiliuosta mikä karkottaisi myös hyttyset( joku bay.... alkunen) en tiedä sitten toimiiko. Katsoin että normaali punkkipantakin estäisi hyttysten pistoja...
Muuten kolmen päivän reissu meni hienosti vanhempien asuntoautolla reissaten. Kiva oli koira pitää mukana ja kivaa tuntui Pekollakin olevan. Pekko pääsi serkkujeni luona tutustumaan kissanpentuun. Ekaksi kyllä pelkäsi kovasti mennä edes haistelemaan, mutta hetken päästä kuljettin kissan perässä ja haisteltiin kovasti.

Onnistuneita hakutreenejä

Leirin jälkeen meillä oli pitkä tauko hakutreenien suhteen. Pari loistavaa treenikertaa on nyt takana ja Pekko on taitava! Tänään otin kolme maalimiestä ja suorat lähetykset keskilinjalta piiloille. Koira teki hienosti töitä, eikä kaipaillut minua. Eipä juurikaan tuullut ja jos tuuli niin sieltä sun täältä. Nosti hienosti kolme maalimiestä ilman minkäänlaisia apuja. Hienoa, tästä on kiva jatkaa :) ja mikä parasta, Pekko on taas terve!

sairastelua

Pekolla antibioottikuuri. Tämän kesän ensimmäiset ihottumat tuli taas . Taisi perjantain mökillä uiminen olla taas liikaa. Voi helkutti kun ottaa päähän kun on niin herkkäihoinen, vaikka kuivattiin uimisen jälkeen aina.
Eilen huomattuani ihottuman leikkasin karvat pois vatsa osasta ja laitoin betadinea ja kortisonivoidetta. Tänään soitin eläinlääkärille ja sain reseptin antibiooteihin. Kauluri kaulassa mennään taas pari päivää.. Pekko antaa kyllä hienosti hoitaa.
Eipä kauluri ole paljon taas menoa haitannut. Oltiin pienellä lenkillä ja päästin metsää vapaana kakkalle, niin siinä oli jo kauluri vähän haljennut. Seuraava kauluri on kyllä joku muu kun muovinen, kun eivät näytä meillä kestävän. Viime kesänä kun sai yhden jo rikki.
Minä kyllä saisin mennä hermojen hallisemiskursseille ja Pekko ohittamiskursseille. Ei taas meinannut tulla mitään yhden ärisevän uroksen ohittamisesta. Pekko vinkuu ja vetää sen luo, vaikka toinen kävis varmaan samantien kiinni jos päästäis. Mä huudan taas Pekolle minkä lähtee. Ei varmaan taas auttanut tilannetta yhtään, pahensi vaan. Voi kun oppisin...
Hakureenit on jäänyt leirin jälkeen, on ullut tosi kuumaa ja nyt tämä. Jospa sitten ens viikolla. Tottikseen jos toipuisimme torstaihin mennessä.

Mynämäki 15.5.2010

Huhu melkoisen pommin Pekko mulle tänään järjesti:
JUN ERI JUK 1 Paras uros 1 VSP SERT eli "suomeksi" jotenkin näin: Juniorien erinomainen, Juniorikilpailuluokan 1., Paras uros 1., vastakkaisen sukupuolen paras ja jatkokilpailut sertifikaatti. Kylläpä tässä oli kokemattomalle tavaamista...

Tämä oli Pekon sekä minun ensimmäinen näyttely ja tämä tulos! Aamulla kun lähdimme suurin huolenaiheeni oli mitä laittaa päälle ja kuoleeko sinne kuumuuteen, kun mittari näytti aamulla jo +25 astetta. Muutenkin oli asenne vaan sellainen kiva päästä kuulemaan mitä Pekko-pojasta sanotaan, en todellakaan odottanut mitään tälläistä, hyvä kun tajusin mitä Serti tarkoitti.
Pitää myös myöntää, että emme valmistautuneet näyttelyyn oikein mitenkään. No pesin koiran alkuviikosta ja vähän harjailin. Ja ettei mene ihan kehutessa, niin oli mun esittäminen vähän mitä sattuu. Pekko aina juoksuun lähtiessä haukasti ja hypähti ja tais vähän vetääkin, mutta kyllä se siitä sitten lähti aina rullaamaan, ehkä turhaan niitä makkaroitakin siinä pidin hollilla.
Kiitokset kuuluu nyt Pekon äidille Almalle, isälle Manulle ja kasvattajalle Anita Korholalle, kiitos hyvästä jälkikasvusta! Olen todella ylpeä rakkaasta Pekosta.

Mentiin näyttelyn jälkeen mökille juhlistamaan tulosta ja Pekko pääsi nauttimaan vilposesta vedestä, minä kun en 14 asteisesta vedestä niin piittaa :).
Nyt ei kai auta muuta kun ilmoittautua seuraavaan näyttelyyn, vaikka tarkoitus ei ollut näyttelyissä sen enempään kierrellä. :) Tää päivä on ollut yhtä hymyä :)

Arvostelu:

Tuomarina Suncica Lazic, Serbia

Very proportional male. Typical head. Beautiful expression. Scissor bite. Excellent topline and tail position. A little bit french ?? position. Correct angulation. Excellent temperament. Good movement. Coat: Good color and quality.

TPH:n PK-leirillä

Oltiin Pekkiksen kanssa la ja su Turun palveluskoiraharrastajien PK-leirillä Tuorlan maaseutuoppilaitoksessa Kaarinassa. Oltiin kylläkin mukana kotimajotuksella.
Reenattiin Sari Kärnän ryhmässä hakua. Maastot olivat mielestäni Piikkiössä ja Paimiossa. Edettiin mielestäni valtavasti kolmen reenin aikana. Ennen roikuin remmissä mukana metsässä, mutta nyt käydään ottamassa haju yhdessä ja palataan keskilinjalle ja sieltä lähetän koiran "suoraan" maalimiehen syliin :). Maalimies kuljettaa nameilla Pekkoa piilolta eteenpäin, kunnes kutsun koiran pois.

Otettiin n.5 maalimiestä per reenikerta. Pekolla riitti intoa ja kuntoa. Olisi jaksanut enemmänkin, mutta minä en :). Olihan Pekko la illalla ihan raato, mutta su aamulla 6.30 jo tikkana menossa mukana. Sain paljon kannustusta ja luottamusta koiraan. Itse en olisi uskaltanut ehdottaa noin isoa harppausta. Tottahan se oli että oltiin jo syksy ja kevät reenattu melkein samaa toistaen, niin reipas eteminen piristi kummasti reeni-intoa. Uskon myös että koira nauttii enempi, kun saa juosta ilman minua. No nyt olen sitten selän takia sairaslomalla, että jää ainakin yhdet hakureenit käyttämättä. Innolla odotamme seuraavaa reenikertaa, että pääsemmen hyödyntämään uusia vinkkejä.

Pekko osoitti tänään lenkillä äijän merkkejä . Murisi vastaantulevalle pienelle terrierrille?. Ovat ennenkin nähneet, että en tiedä mitä päässä liikkui. Ohittaminen oli yhtä kaaosta. Tais perkeleet taas raikua Nousiaisten teillä...tiedän kyllä, pitäis ite pysyä rauhallisena, mut kun...

mitäs mittää

Käytiin pääsiäisenä katsastaa Barcelonan kevät. Oltiin viikko reissussa ja Pekko oli Eskon vanhemmilla hoidossa. Hyvin oli mennyt Pekolla hoidossa, pihatöiden merkeissä. Olihan se tosi intona ku tultiin kotiin, mutta väsynyt viikosta. Siellä kun oltiin päivisin kotona, niin jäi nämä pakolliset päiväunet väliin. Luulen, että Pekko tuskin huomasi meidän olleen poissa niin kauan. Hyvässä ja tutussa hoitopaikassa oltiin.
Hakureeneissä ollaan käyty ahkeraan joka viikko. Viimeksi harjoiteltiin vähän lähettämistä. Ennen kuin olen vaan päästänyt koiran irti kun saa hajun, nyt lähetin Pekon hienosti käskyjen kera hajuja kohti :) hymiö siitä että ei menny meikäläsellä ihan niin kuin kirjossa lukee...
Tottiksessa ollaan käyty silloin tällöin. Viime kerralla otettiin paikalla oloa ryhmän kera. Laitettiin koirat riviin maate ja lähettiin itse lompsimaan eteen päin. Olin kyllä ylpiä siinä se lopulta pysyi ja tapitti minua.
Ens viikolla sitten hakuleirille ja olis tossa näyttelyynkin meno edessä...
Nyt grilli kuumana ja rauhallinen kotivappu edessä.
Hauskaa vappua siis!

juttua treeneistä

Torstaina alkoi tottis reenit tph:lla ja me tietysti innolla mukana. Joops eipä mennyt ihan putkeen joskos ihan päin persettä. Koira vinkui melkein koko ajan eikä ollut ihan homassa mukana. Jos tuli pienikin tauko niin koira huiteli omiaan ja vilkuili muita ja haisteli maata. Hermoja kiristi! Otettiin seuraamista. No Pekko edisti jo ekalla askeleella. Syyllinen löytyy peilistä katsomalla. Tajusin itsekin syyn, sanon käskyn liian myöhään olen jo itse liikahtanut. No aloitettiin treenaamaan seuraamista ihan alusta. Otettiin luoksetuloja vähän että koira sai purkaa itseään. Ne meni ihan ok. Koira jäi istumaan ku tatti, vaikka juoksin melkein kentän toiseen päähän. Vinkumista en salli enää missään tilanteessa, siitä on ehdottamasti nyt päästäävä pois. Pitää itsekin harjotella vähän äänensävyä, että en anna käskyjä liian "innostavalla" äänellä...

Tänään oltiin hakutreeneissä ja pitää olla kyllä ylpeä koirasta. Reeni reeniltä menee vaan paremmin. Tänään tuli ihan huippusuoritus! Pekko otti hajun jo keskilinjalta ja siitä hienosti maalimiehen luo joka oli pienen kallion takana. Pekko käyttää nenää tosi hienosti.
Hakureeneissä Pekko on muutenkin rauhallinen ja ei mitään vinkumista ole siellä ollut havaittavissa. Taitaa olla varma olo mitä hommassa on kyseessä. Kiva fiilis! :)

Hyviä uutisia!

Kyynernivelet 0/0
Lonkkanivelet B/B

Ihanaa Suomen kansa! :)

Tottista pihamaalla

Pitäähän sitä hiihtolomalla jotain tehdäkin... Otettiin Pekon kanssa vähän tottista tossa pihalla missä nyt lumivallien keskellä mahtu. Tosi hyvin meni siihen nähden milloin on oikeen reenattu 8) . Luoksetulot meni hyvin. Istuminen, seisominen ja maahanmeno liikkeestä onnistui. Tuominen oli tosi hyvää ja jaksoi pitää esinettä niin kauan että sain sen käteen, tässä ollut vahän reenin puutette ennen. Ja opittiin uuttakin seuraamisesta täyskäännös ja koira minut kiertämällä ympäri sivulle. WAuw! (on varmaan jokin termikin olemassa :). Se opittiin melkein sormia napsauttamalla! Taisi olla hyötyä tauolla, koira oli ihan intona! Tosin koska ei olisi... Seuraaminen oli ainut mikä ei oikeen menny nappiin oli vähän turhan etäällä.
Huomenna hakureeneihin pitkän tauon jälkeen, saas nähdä mitä tulee lumessa rämpimisestä. Mutta kyllä on koira kaivannut jo päästä vähän reenaamaan.
Muuten ollaan lenkillä ollessa vähän otettu tehoreeniä remmissä kävelyssä. Vetäminen olis kiva saada pois, on menny tosi hyvin ja on perkeleetkin kaikunut Nousiaisten teillä :), mutta kärsivällisenä jatketaan...
Niin ja käytiinhän me lonkka-, kyynerpääkuvauksissa. Parin viikon pääst voi odotella kennelliitolta tuloksia, mutta hyvältä näytti...
Kevättä tosi paljon odotellessa Johanna ja Pekko :)

sitä sun tätä

Tänään opimme älä jätä ruokakasseja samaan tilaan kuin koira. Sieltä kassista oli ajon aikana löydetty oma makkarapötkö ja purtu pää pois ja vähän maisteltu. Ihmettelen että ei ollut koko pötkö kiduksissa... Kyllä ihan pirun ahne koira Pekko on, että olis pitäny tajuta!
Pekko on opetellut matkustamaan farmarin takaluukussa. Tätä ennen kuin on istunut turvavöissä takapenkillä. Onhan toi farkku ihan ehdoton koiranomistajalle ja luulen että ajan saatossa koirakin siitä pitää enemmän.

Uusi vuosi, uudet koiruudet

Hyvää uutta vuotta ensinnäkin kaikille!
Lomat, joulut ja uudet vuodet meni taas että hurahti. Nautin suunnattomasti lomalla nukkumisesta ja koiran kanssa valoisaan aikaan ulkoilusta. Kelit oli mitä mahtavimmat!
Uudesta vuodestakin selvittiin ilman mitään paukkuarkuuksia vaikka sisällä Pekko toki oli pahimman paukutteluajan.
Kävästiin tossa Match show:ssa loppiaisen kunniaks jäädyttämässä itsemme.
Pekko sai kehuja ulkonäöstä ja hienosta käyttäytymisestä tuomarin tarkastaessa. Oli kyllä hienosti, olin itsekin yllättynyt :). No kehässä juoksu olikin sitten toinen juttu. Hyppi ja haukku :/ Ei oltu kyllä yhtään treenattukkaan eli oli tiedossa. Toisella kierroksella meni tosi hienosti kun ärähdin vähän sille lähdössä, kun yritti samoja temppuja. Tuomariltakin kommetit että löytyhän se ravaaminen teiltäkin :) ja eihän sieltä ilman pokaalia tultu, oltiin sinisten 3. Kyllä minua huvitti :) Mut kivaa oli, vaikkakin saamarin kylmä -22 astetta!
Aloitettiin Pekon kanssa Toko tässä lähellä Mynämäellä ja hienosti tuo poika kyllä luo yhteistyötä kentällä!
Ilmoitin meidän myös toukokuussa PK-leirille, hakua olis tarkoitus reenata.

Uusi blogi avattu!

Vanhat jutut

8.12.2009

Käytiin tänään Pekon kanssa 1-vuotis rokotuksissa. Sai perinteiset Duramune ja Nobivac Rabieksen. Tultiin kotiin, niin ei muuta kun soitto eläinlääkärille. Pekko hoiperteli, oli ihan horroksessa ja kuolasi. No lääkäri pyysi meidät takaisin. Onneksi on vain 3 km matkaa. Pekko reppana sai rokotuksista yliherkkyysreaktion. Sai kortisonia ja adrenaliinia. Kotiin päästyään alkoi virkoomaan ja illalla käytiin normaalisti lenkillä ja syötiin. On kyllä mahtava tuo kunnan eläinlääkäri. Soitti vielä illalla kotiin ja kyseli Pekon vointia, lämmitti sydäntä.

Ensi kerralla yksi rokotus kerralla ja tarkkailuun hetkeksi rokotuksen jälkeen. Kaikkea sitä taas...

02.12.2009

Ihanuus ja suloisuus 1v. !

Vuosi siitä kun Pekko ja hänen neljä sisarustaan syntyivät maailmaan. Onnea Ilonalle, Vimmalle, Sanille ja Heimolle myös! Toivottavasti saatte herkkuja ja extrapaljon rapsutuksia :) Kiva oli katsoa kuvat vuoden ajalta.

Pekko sai tänään paketin jonka sisältä se kaivoi ison kumikanan. Ja sehän on nyt ykköslelu ja koko ajan tuo sitä leikittäväksi. Ääni on jo lähtenyt kanalta kovan käytön vuoksi, mutta ehkä hyvä niin...

17.11.2009

Koiruuksia!

Maanantaina kun tulimme töistä oli Pekko maistellut loput Eskon Kiinan reissulta tuomat tuliaiskarkit olohuoneen pöydältä ja nuollut vielä hopeisen Aallon vadin lopuksi. Karkkeja oli semmonen pari kourallista hopeapaperipäällysteisiä kovia hedelmäkarkkeja. Soitin kuitenkin eläinlääkärille varmuuden vuoksi. Annoin lääkerin ohjeen mukaisesti satsin puuroa ja lykkäsin teelusikallisen suolaa kurkkuun, mutta eipä tapahtunut mitään oksennusreaktiota. NAM nam vaan. Annoin illalla Parafiiniöljyä ruoan mukana ja tulihan sieltä kakkaa. Tänään on tullut jo kahteen otteeseen karkkipaperia. Minullahan ei ole tapana noi karkit säästyä, eikä tule enää säästymään!

Käytiin hakureeneissä pari viikkoa sitten ja oli aika sählä reissu. Koiraa kiinnosti ihan liikaa ja minua ei ollenkaan...Eipä mielestäni saanut hajua kuin ihan metrin parin päästä. Jospa lauantaina mentäisiin taas kokeilemaan, onhan tässä ollut nyt taukoa. Agilityssa ollaan muutama kerta käyty, en nyt ole ollut kovin hiphurraa kiinnostunut. Voipi johtua ohjaajasta... Mutta Pekkohan menee läpi vaikka betoni seinän jos pyytää, et kaipa se nauttii kun saa suorittaa. Putki, pussi, rengas, pituushyppy ja korkeushyppy ollaan suoritettu.

Tottista on tullu otettua aika vähän. Eiköhän me tästä vielä nousta, kun aurinkokin! :)

Niin ja kohta meidän karvaturri täyttää jo 1vuotta! Äkkiä aika menee...

20.10.2009

Agilityn maailmaan käy tie...

Ilmoitin Pekon agilityn alkeiskurssille. Kaikkea pitää kokeilla ainakin kerran... :) Tottiksessa siirryttiin kisailevien tai kisoihin aikovien ryhmään tai meidät siirrettiin. Tuli siitä tosi hyvä fiilis kun sitä meille ehdotettiin, en olisi itse vielä arvannut ehdottaa. Kaipa sitä sitten vähättelee osaamista ja kun se toisinaan vaihtelee. Antaa kyllä kivasti potkua harjoitteluun varsinkin tässä pimeän syksyn keskellä. :) No eipä me ehditä treeneissä käymään ku pari kertaa ku jää sitten talvitauolle, mutta saadaanpa vähän järeämmät aseet harjoitteluun.

Pekolle on pakkaskelit tullu vähän yllätyksenä. Kerran lenkillä meni juomaan tutusta lammikosta, mutta kas kummaa lätäkkö oli jäässä, sitä sitten ihmeteltiin ja tassulla poljettiin jäätä rikki. Toinen yllätys oli liukas tie jonka päällä otettiin vähän kylkiliukua ja vauhdista tietenkin! :) No onneks ei käyny kuinkaan, hurjan näköistä oli.

11.10.2009

Syksyiset terveiset Pekolta pitkästä aikaa...

Pekon syksyyn on kuulunut hakua ja tottista. Molemmissa ollaan edetty tosi hienosti. Nenä on hienosti mukana haussa. Saa nykyään olla metsälenkeillä tarkkana kun ottaa siemestäjistä ja marjastajista hajuja yllättävän pitkältä matkalta! Haussa oli tässä viimekerralla kenttätreenit ja sai itse vähän varmuutta oman toimintaan. Tottiksessa ollaan nyt tuomista ja seuraamista hinkattu. Aivan mahtavasti seuraa ohi koirien ja ihmisten. Toki joskus vielä lipsuu! Paikalla makuu 2 min onnistui myös oikein hienosti tässä yhtenä päivänä kun koitettiin. Ei ekalla mutta tokalla yrittämällä. Pekko on kyllä tosi hyvä koira, kunhan minä vaan osaisin paremmin. No, harjoittelemme...

Palkkiona toimii nami sekä lelu, mutta kyllä lelu taitaa voiton viedä, on meinaan ihan vietävissä. Haussa ei ole toiminut palkkiona ja seuraamisessa käytän namia, kun en ole saanut lelun kanssa niin tiivistä seuraamista.

Pekon laihdutus on myös tuottanut tulosta ja painaa 20,5kg ja säkä 54cm. Tänään kävi kylässä koirakaveri, 4 kk vanha Bostoninterrierri Taisto. Oli aika vauhdikasta menoa!

3.9.2009

Ma hakua, ke jälkeä ja to tottista

Jeps nyt on käyty urakalla tutustumassa uusiin harrastuksiin. Tottis tule olemaan ja pysymään, mutta hakua ja jälkeä pitää nyt vähän kuulostella. On aika pitkävetistä hommaa meikäläiselle. Kun pitäis koko ajan päästä tekee jotain (malttamaton). Mutta katsotaan vielä, en nyt vielä muutaman kerran jälkeen luovuta! Ihan hyvin se Pekko toimii molemmissa lajeissa, ohjaaja vaan sähläs ja kun ei oikeen tiedetty miten toimitaan. Ekalla kerralla haussa ei tajuttu maalimiehistä mitään, vaikka kuljettiin ihan vierestä. Seuraavalla kerralla mentiin melkein suorinta tietä maalimiehen luo. Jäljestyksessä ensimmäinen jälki oli vähän vaikeassa paikassa ja ohjaaja hukassa, taisin olla vaan häiritsemässä koiran töitä :( . Toinen sujui jo paremmin. Nenä teki koko ajan töitä, mutta ohjaaja oli edelleen hukassa :)

Pekolla on anturat kutinut viime aikoina ja kuonossa suupielessä pari näppyä jotka kutisee. Pitää soitella lääkäriin ja käydä näyttämässä. Toivottavast ei mitään allergiaa. ..

Pekkokin on jo oppinut ison koiran tavoille jalka nousee hienosti pissatessa, välillä kyllä unohtuu. :)

Kaikki koirat ja ihmiset ovat sille edelleen tosi tärkeitä rodusta tai sukupuolesta riippumatta. Kaikki koirat eivät ole yhtä innostuneita, pentumaisen leikkisiä kuin Pekko. On pari kertaa saanut vähän ”turpiinsa” mutta eipä olla siitä paljon hätkähdetty, uudestaan mentäisiin tutustumaan saman tien. Koskaan ei ole toiseen koiraan käynyt kiinni takaisin, Kopkopkop! Ihanan kiltin luonteen Pekko on saanut, siitä hyvin iloinen. Toivottavasti ei ala isompanakaan sitten kostamaan ja isottelemaan!

Kyllä Pekko on kyllä aikamoinen pojan vesseli, menoa ja vauhtia löytyy ja voi sitä innostusta kun jotain touhutaan. Kiva kyllä että on innokas oppija :)

22.8.2009

Aloitettiin Pekon kanssa torstaina tottelevaisuuskoulu Turun palveluskoiraharrastajien ryhmässä. Ryhmä oli aika iso, mutta tuleepa siitäkin harjoitusta. Harjoitukset meni hyvin aina kun tehtiin jotain, mutta kun ei tehty niin Pekko touhusi aivan jotain muuta, kuten yritti vetää toisien koirien luo. No tästä se sitten kai lähtee... Maanantaina mennään kokeilemaan hakua. Kiva kun sai nyt alkuun tämän harrastamisen tai ainakin niiden testaamisen :)

Valjaissa kävely onnistuu jo hienosti, onneksi en luovuttanut. Ei näytä sen enempää enää häiritsevän. Välillä kyllä vilkaistaan selän päälle että mikä siellä nyt on. Lähteminen on edelleen hankalaa, ei haluaisi että valjaita puetaan. Valjaissa mennään paljon kauniimmin kuin pannassa, tämäkin outo ilmestys. Olen kuullut kyllä samanlaisia ongelmia muillakin. Ei tietenkään ole mikään selitys.

Saatiin paukkuarkuuskin kesällä testattua, kun käytiin ampumaradalla meidän iskän kanssa. Eipä ollut Pekko moksiskaan ammuskelusta, hyvä niin!

6.8.2009

Loma lähestyy loppuaan. Ensi viikolla alkaa paluu arkeen. Nopsaan on loma mennyt, niin kuin aina. Paljon ollaan oltu matkassa, vaikka ei missään pidemmällä. Rentoa mökkeilyä on ollut viimeinen lomaviikko. Pekko on jo tottunut sen verran reissaamiseen, että autoon oltaisiin menossa enemmin kuin lenkille. Tää on täyskäännös siihen kun pentuna jouduttiin väkisin raahaamaan autoon.

No nyt on taas uudet haasteet: valjaissa lenkkeily. Voi herranenaika kuinka se pistää vastaan. Valjaat on löysällä, eli mistään ei ainakaan kiristä. Viimeisempään nurkkaan mennään kun ne pitäisi ripustaa päälle. Lenkkeily on sen näköistä kun taluttaisi 15-vuotiasta koiraa. Pää menee lyyhyssä maassa ja askel hidasta. Mutta eipähän vedä remmissä!!! Kun tulee tilaisuus, mennään ojanpieleen makaamaan ja ei nousta ennen kuin nosturi nostaa… Ollaan pentuna käytetty pantaa sekä valjaita lenkillä ja silloin ei ollut mitään ongelmaa. En tiedä mitä nyt päässä liikkuu, mutta en luovuta vaikka en toisinaan nauti sen kanssa lenkkeilystä kun se on tuollainen.

Toinen asia mikä ärsyttää suunnattomasti, on ihmisiä päin hyppiminen joka pitäisi saada loppumaan tyystin. Sekin tiedetään että ei saa hyppiä, että istualtaan saadaan rapsutuksia, mutta mitenkä se vaan aina siinä innostuksessa unohtuu ja kun ihmiset silittää sitä vaikka se hyppii, niin miten se voi oppia?! Ei viittis aina olla ottamassa vieraita vastaan suihkupullo kädessä…

Pekolla ihottumakin tuli lomareissulla takaisin, mutta onneks huomattii nopsaan ja saatiin kuntoon nopeasti ilman antibiootteja. On nyt käynyt uimassakin, mutta ollaan varsinkin mahan alustaa ja korvia kuivattu ahkeraan. Tästähän tuli oikein purnausviesti, mutta pitää välillä puhdistaa ilmaa :).

20.8 mennään Pekon kanssa tottelevaisuuskouluun ja haku- ja jälkiryhmään mennään myös tutustumaan, katsotaan kumpi meitä sitten kiinnostaa. Aika puhtaalta pöydältä pitää aloittaa, mutta mielenkiintoa löytyy varmasti molemmilta, sekä kouluttajalta että koiralta!

17.7.2009

Torstaina käytiin lääkärissä jälkitarkastuksessa. Korvat ja iho oli ok. MUTTA tassuissa anturoissa on pieniä haavoja eli antibiootti jatkuu ja käytiin ostamassa sukat. Eivätpä ne meinaa Pekon vauhdissa pysyä jalassa. Laitetaan ne vaan yöksi ja katsotaan jos se auttaisi, et tämmöistä tällä kertaa…

Nyt alkoi vihdoin kolmen viikon loma! IHANAA! Eipä ole vielä kummoisempia suunnitelmia. Tampereella ja Jyväskylässä käydään moikkaamassa minun vanhoja opiskelukavereita.

Käytiin viime viikonloppuna vanhempien, veljen lapsien ja Pekon kanssa Alastarolla yhdellä kotieläintilalla. Pekko oli ihan intona lampaisiin ja peuraan. Siellä ne nuolivat toisiaan. Harmi kun ei päässyt aitaukseen lampaiden kanssa. Poron vasan kanssa oltiin kyllä vapaana. Oli kyllä hellyttävä näky! :) Pitää varmaan laittaa pari kuvaa tänne, saatiin kivaa videomateriaaliakin reissusta. Mukava reissu oli ja Pekko oli taas reipas poika.

3.7.2009

Pekko 7kk, 23kg

Pekko poika sairastaa häntä hellikäämme, lääkkehillä hoidellaan koira ystäväämme… Korvatulehdus (hiivoja), ihotulehdus vatsan alueella (bakteereita) --> karvat tulehdusalueelta pois, antibioottikuuri 3vko., korvatipat 2vko., kortisoni-emulsiovoide ja kauluri/tötterö kaulassa. Kahden viikon päästä kontrolli käynti.

”Eli sen siitä saa kun rakastan uimista ja omistajani vievät tietenkin minua usein uimaan. Mutta he eivät kuivaa minua tarpeeksi hyvin. Nyt minulla on UIMAKIELTO edellä lueteltujen lisäksi. Pekko on täällä muuten nauttinut kesästä. Ei ehkä tästä kuumuudesta, mutta melkein joka päiväsestäuimisesta. Pihalla Pekko pysyy tosi hyvin, tosin silmällä saa kyllä pitää, kun koiria kulkee paljon ohi. Koirista tykkää edelleen kovasti ja ei paljoa korvia lotkauta vaikka toiset sattuisivat murisemaan, varsinkin niitä tilanteita on ollut kun Pekko ei jätä hetkeksikään rauhaan toista koiraa. Pitää siis itse olla aika tarkkana. Frisbee on tosi kiva ja se suussa kuljetaan pitkin pihaa. Harvoin kyllä tuo takaisin heiton jälkeen…reeniä…reeniä.. Jalkaa ei huvita pissatessa edelleenkään nostaa, kerran yllätti minut ja nosti postilaatikkotolppaa vasten :). Kaipa se siitä vielä, vaikka ei mulla ole väliksi vaikkei tappaiskaan meijän tuijia jalan nostolla…

Nyt sitten ollaan saikulla. No jospa Pekko tulisi kahden viikon päästä kuntoon, kun alkaa loma, niin päästäisiin terveenä lomailemaan. Mutta uimista emme enää tiuhaan harrasta tai sitten kuivaan sen föönillä joka kerta. Että tällästä. Onneksi Pekko on ollut muuten reipas ja oma itsensä. Huomenna mennään piipahtamaan Ruisrockissa kun tuli liput etukäteen ostettua. Pekon kun piti mennä vanhemmille mökille hoitoon, mutta nyt vanhempani tulevat morjenstamaan Pekko meille.

No taas oppi kantapään kautta jotain…huoh…

18.5.2009

Pekon ylä- ja alamäkeä…

Viime viikon ma alkoi punkin poistamisella. Ke ripulilla. To pärskimisellä ja nenän vuodolla ja to-pe yö oksentamalla. Punkki on poissa ja punkin estämisliuos laitettu. Pekon ripulointi päättyi to-pe yön oksenteluun kun oksensi lelusta irronneen köyden pätkän ja sun muuta karvaa. Ne siellä oli sitten ärsyttänyt hänen vatsaansa. Hävitin lelun samantien ja myös karvamatto sai luvan lähteä. Ihmeellinen pärskiminen ja nenän vuotaminen on loppunut lähes kokonaan, luulin ensin nenäpunkiksi.. Onneksi tuo viikko on takana päin.

Sitten Pekon onnistumiseen. Pekko hyppää nykyään itse autoon! Olen niin iloinen, luulin etten koskaan saa häntä sinne omatoimisesti menemään. Kun sitä oksentelua on ollut, mutta viime kerrasta on jo onneksi aikaa..kop,kop, kop. Toivottavasti ei enää tulekaan pahoinvointia! Tänäänkin kun mentiin ulos niin hän juoksi auton oven eteen, olisi varmaan halunnut ajelulle :). Pekon paikalla olo onnistuu niinkin hyvin että saan kiertää talon ympäri ja Pekko pysyy makaamassa paikallaan.

Pentukoulu on Pekolta nyt takanapäin, olisi ollut kiva jatkaa pidempääkin oli niin kiva ryhmä. Mutta eiköhän me viim. syksyllä keksitä jotain kivaa vastaavaa. Pitää alkaa tutustumaan vähän mitä tarjontaa olisi tässä lähimain.

Pekko on ripulista ja pienestä paastosta huolimatta jo 18kg, alkaa olemaan jo koko kohdallaan. Vai mahtaakohan? :) Pekko on saanut käyttöön koko kämpän kun olemme töissä, ennen kun oli vaan kodinhoitohuoneessa. Sängyn päällä kummasti aina tassusta jääneitä koloja, ei kai käyty kielletyllä aluella ;). Ensimmäisellä kerralla kun jätimme portin auki kodinhoitohuoneesta Pekko oli itse laittanut lapsiportin kiinni, ajatteli varmaan että olimme unohtaneet auki..taas saimme naurut!

2.5.2009

Pekko 5 kk. ONNEA Jättitassulle! Pekolla takana viimekerrasta pari pentukoulua joissa päästiin tutustumaan agilityn maailmaan ja jäljestykseen. Pekko rohkeana poikana suoritti kaikki agilityradan vempaimet. Laji tuntuu ohjaajan näkökulmasta tosi vaikealta, varsinkin kun oma keskittymiskyky on huonoa, joskus oikea voi tarkoittaa vasenta ja päinvastoin.. Ihme että autokoulusta on joskus ekalla selvitty :). Jäljestys sujui Pekolta tosi hyvin. Kuono oli koko ajan maassa, nuuskiminen kovaa ja reitiltä ei poikettu. Pekko sai kehut vielä ohjaajaltakin, hienoa! Tätä me tulemme Pekon kanssa harrastamaan joko omin päin tai sitten jossain seurassa.

Vappukin tuli hienoineen ilmoineen. Vietiin Pekko sitten ensikertaa yökylään minun vanhemmilleni ja lähdettiin pitkästä aikaan Eskon kanssa ulos tuulettumaan. Oli kyllä mukava vappu. Pekkokin pärjäsi hienosti hoidossa.

Vapunpäivänä oltiin vanhempien mökillä ja heitettiin talviturkit. Pekolle oli tullut uiminen yllätyksenä kun oli vahingossa liukunut kalliolta alas veteen, mutta uimataito löytyi ja oli osannut uida rantaan ja uskalsi sen jälkeen tulla vielä omin päin uimaan ja saunaa! Saunassa kun Pekko tykkää istuskella. Koko päivä vietettiin mökillä, oli ihanaa rentoutua baari-illan jälkeen luonnon rauhassa.

Hampaat vaihtuvat Pekolla tosi kovaa. Tänään lähti kulmahammas.

Ulkona on touhuttu kaikenlaista, kukkia on istuteltu ja kasteltu. Vesiletku tuntuu olevan mukava Pekon mielestä, pitää päästä juomaan aina letkusta, kun siihen on mahdollisuus.

3.4.2009

Pitkästä aikaa taas kuulumisia Pekosta, mitäs elämänkertaa alkaisi tällä kertaa kirjoittaa.. Täällä on taas kasvettu kivasti, paino on 14kg. Niille joille ei paino sano mitään niin kolminkertainen siihen kun meille saapui. Pekko täytti eilen 4kk, onnittelut söpöläiselle :).

Hampaita on irronnut tasaiseen tahtiin ja uusiakin tullut jo tilalle. Pekko on yhtä vahinkoa lukuun ottamatta ollut jo kuukauden päivät sisäsiisti. Isot pisteet siitä, odotin että olisi kauemmin mennyt.

Pekko on ollut jo hoidossakin muutaman tunnin. Eipä poika meinannut mitään, kivaa päästä tutustumaan uusiin ympyröihin. Ikävä ei ehtinyt tulemaan, joko olisi tullutkaan, kun niin hyvässä hoidossa sai olla veljen ja hänen puolison luona. Olen myös raaskinut jättää Pekon jo kerran Eskon hoiviin viikonlopuksi ja lähtenyt itse Tampereelle kavereiden luokse. Ihan hirmuinen ikävä tuli kun lähdin. Oli Pekkokin vähän pyörinyt ympäri taloa ja etsiskellyt minua. No se oli äkkiä unohtunut kun talo oli täyttynyt Eskon kavereista. Mutta voi sitä riemua kun tulin kotiin :). Se on kyllä ihaninta kun Pekko on aina iloisena vastassa kun tulee kotiin.

Pekko on jo oppinut monenlaista: istumisen, makaamisen, hyppäämisen (välillä liian innokkaasti), lelujen hakua, paikalla pysymisen (riippuu paljon fiiliksestä :)), ruoan odottamisen istuviltaan ja luvansaannin syömiseen, vieressä kävelemistä lyhyitä matkoja, luoksetulon, tänään opeteltiin sivulle menoa ja hienosti lähti jo sujumaan. Paljon asioita noin pienelle, mutta intoa opiskeluun on riittänyt varsinkin kun tietää että palkkiohan siitä seuraa :). Eihän nämä todellakaan aina onnistu, mutta kehitystä on, ainakin vielä…

Pentukoulu alkoi ti ja oli tosi mukavaa. Siellä tavattiin 7 muuta pentua. Sain yllättävän hyvin kontaktin Pekkoon harjoituksien ajan, mutta heti kun ei tehty mitään, niin olisi kovin menty muita koiria tervehtimään. Lopuksi pennut pääsivät leikkimään yhdessä, eiköhän Pekko jyrännyt melkein kaikki, johtuikohan siitä että oli isoimman kokoinen pentu ryhmässä. No sai hän yhdestä espanjanvesikoirasta mukavan kaverin.

Jaahas kurakausi on nyt sitten parhaimmillaan. Piha on kuin märin suo, onneksi tiet on jo suht kuivat. Pekko ”pääsee” joka lenkin jälkeen suihkuun, mistä ei todellakaan tykkää. No siihen kun on vaan totuttava. Ihanaa viikonloppu taas edessä, paljon ulkoilemista tiedossa.

14.3.2009

Yksinolo on mennyt hyvin. Pekko saa aina yksin jäädessään aktivointilelun herkuilla täytettynä. Tulee välillä sellainen olo kun tehdään lähtöä töihin et Pekko ajattelee ” menkää jo et saan sen”. Mitään tuhoja ei ole Pekko tehnyt (Tai no, eteisen matto saa päivisin kyytiä että se on vähän kärsinyt. Mutta ei mitään pahoja.) Toivottavasti ei jatkossa tekisikään.

Ruokaa odotellaan rauhassa istuen ja syödään hotkien. Hihnassa mennään ihan hyvin, mitä nyt välillä jäädään ojaan makaamaan (onneksi on vielä lunta :) ). Vetämistä hihnassa esiintyy kyllä. Koitan kärsivällisesti opettaa olla kiskomatta. Hermot välillä kiristyy enemmän kuin hihna :). Lenkillä haistellaan KAIKKI koiran jätökset.

Pekko on myös tosi hellyydenkipeä! Nuolee aina naamaa kun mahdollisuus tulee, hampaatkin välillä tulevat kielen mukana :). Pekko kovasti haluaa, että otan nenäkorun kun kaksikin kertaa on saanut naukkastua nenästä. Mieltäkin osataan jo osoittaa ja känkkäränkkä kohtauksia saadaan silloin tällöin.

Meillä tykätään syödä tiskiharjaa ja hammasharjaa, kivasti harjaosat rapsuttaa ikeniä. Milloinka niillä mahtaa hampaita alkaa lähteä?

Pissaa ei ole tullut viikkoon sisälle, ei edes yksinolon aikana, mutta eiköhän niitä vahinkojakin vielä satu. Pekko imeskelee jännästi kaikkea pehmeää, kuten pehmoleluja. Onkohan vielä jotain tissin imemistä??

Katsoin Pekon kuvia juuri kun oli tullut kotiin, voi herttinen et oli pieni. Onhan se vieläkin, mutta kaksinkertainen niihin kuviin nähden (painaa jo n.11 kg). Onhan niistä kuvista vierähtänyt jo 7 viikkoa. Tälläistä tällä kertaa. Ensi kertaan siis…

8.3.2009

Tultiin juuri Pekon kanssa yökyläreissulta vanhempieni luota Aurasta. Viikonloppuun mahtui monenlaista uutta tekemistä. Käytiin markkinoilla kiertelemässä ja ihmettelemässä hevosta. Ihmispaljous ja hevonen eivät kuitenkaan Pekkoa hätkähdyttäneet. Pekko sai maistaa myös tuoretta luuta, joka maistui murinoitten kera! Nätisti kuitenkin luovutti luun pois. Hyvä!

Oltiin myös Rasmus-koiran ja Pekon kanssa metsässä lenkillä, jonka jälkeen uni taas maistui. Yö ”vieraassa” paikassa meni yhtä hyvin kuin kotona eli hyvin mielin voi jättää hoitoon jos joskus tarvii jonnekin ilman Pekkoa mennä. Isäntäväkikin käytiin klo.6.00 aikaan herättämässä :). Tänään päästiin tutustumaan taas uuteen koiraan, kääpiövillakoira Tessuun. Pekolla alkaa olla voimaa jo tassuissa, että piti vähän pidellä kiinni ettei ihan jyrää pientä koiraa (kerrankin näin päin, kun melkein vallan isoja koiria tavannut). Siinä taisi kyllä käydä niin että Tessu väsyi ja komenteli Pekkoa rauhoittumaan. Kyllähän Pekko aika hyvin totteli, vaikkakin hänellä olisi riittänyt kauemmin virtaa leikkimiseen. Leikin aikana en saanut oikein minkäänlaista huomiota Pekkoon, niin oli meno päällä. Nyt nukutaan taas ja nähdään unia viikonlopun tapahtumista. Ihana ulkoiluilma tänään taas ollut!

28.2.2009

Nyt on ensimmäinen rokotus otettu. Hyvin meni, mitä nyt vähän karattiin henkilökunnan tiloihin. Kivekset olivat laskeutuneet lopullisesti ja muutenkin terveen paperit sai. Pekko ei järin pelkää uusia paikkoja, siellä mennään niin kuin ennenkin oltaisiin oltu. Ihmisiä Pekko menee mielellään tervehtimään. Kaukaa katsotaan jo liikkeitä ja joskus hiljaa muristaan… Automatkat eivät ole menneet kovin hyvin lähiaikoina. Oksentelua, kuolaamista ja pelkoa on esiintynyt. Toivottavasti se menee ohi. Tänään Pekko pääsi hiihtelemään järven jäälle. Meinasi suksen kärjet mennä parempiin suihin, mutta pian Pekko uskoi, että ne eivät ole hänen herkkua. Illalla on vaan nukkunut, taisi olla väsyttävä reissu.

22.2.2009

Hiihtoloma on ohi. Koko viikko oli ohjelmaa täynnä. Paljon kävi koiria, aikuisia ja lapsia kylässä. Pekko tykkää kovasti ihmisistä, ei yhtään pelota mennä tervehtimään. Lapset ovat mukavia, kun ne liikkuvat niin paljon. Koiriin tutustutaan pienellä varauksella, mutta kovasti on leikitty tähän asti tavattujen koirakavereiden kanssa. Koirakaverit ovat olleet vaan vähän liian suvaitsevaisia ja Pekko on saanut roikkua rauhassa niiden kaulassa. Ehkä ne antavat vielä armoa pennulle.

Koiran haukuntaa Pekko pelkää vielä, silloin juostaan jalkoihin piiloon. Pekko viihtyy edelleen ulkona tosi hyvin, ihan kiva, mutta olisi kiva saada se joskus sisällekin. Kovasti painellaan yksin jo tossa lähimetsikössä meidän tontin vieressä, eikä olla kuulevinaan kun huudetaan. Nakki on ollut mieleinen palkkio ja sillä olen saanut toistaiseksi taas hyvin sisälle. Sisällä käskyjä noudatetaan paremmin.

Tänään oltiin taas kävelyllä metsässä ja siellä on mukava Pekon juosta vapaana. Kävyt ja multa on Pekon suurta herkkua! Nyt isäntä ja koira nukkuvat sikeesti sohvalla :).

Maaliskuussa ollaan menossa pentukouluun Turkuun, ihan mielenkiinnolla katsoo miten Pekko sillä muiden keskellä toimii. Pekko on nyt lähes yhdeksänkiloinen, ihan huimasti taas kasvanut. Ens viikolla 12vko ja rokotukset edessä. Hirveesti oppinut uusia asioita, kuten makunpalan ottamisen LUVAN kanssa lattialta, aina ei tietenkään onnistu. On se Pekko niin ihana ja söpö, aika vauva vielä!

10.2.2009

Pekko 10 viikkoa. Pekko osaa jo hienosti muutamia käskyjä, kuten istumisen, makuulle menon ja lelusta irti päästämisen. Luoksetulo ei ihan vielä aina onnistu, jos sattuu olemaan jotain muuta kiinnostavaa. Ulkona ei oikein enää pysytä omalla pihalla, vaan vähän kiinnostaa lähteä seikkailemaan mm. naapurin pihalle.

Pekko on tavannut muutamaa koiraystävääkin. Aluksi katsottiin varauksella, mutta sitten uskallettiin haistelemaan ja leikkimään. Kovasti roikuttiin Howavart pojan kaulassa, jonka säkäkorkeus oli kaksinkertainen Pekkoon verrattuna. Hihnassa kulkeminen onnistuu jo yllättävän hyvin verrattuna harjoittelun määrään. Puntarilla käytiin myös tänään, 7kg oli mittarissa. Kasvu on tosi kovaa!